|
Aggregaatin valinnassa tulee huomioida
Aggregaatin tuottama jatkuva teho
Sähköaggragaatin antama jatkuva teho on usean komponentin summa.
Teho voidaan esittää täsmällisesti, mutta tapoja tuntuu olevan yhtä paljon kuin mittaajia.
Seuraavassa muutamia (vääriä) mittaustapoja:
1. Generaattoriin lisätään kuormaa kunnes jännite laskee 207 Volttiin. (= 230 V-10% joka on yleisen sähköverkon pienin sallittu jännitteen vaihteluraja). Aggregaatin tehoksi ilmoitetaan kytketyn kuorman suuruus (kW). Tällä tavalla voidaan alle 2 kW aggregaatin tehoksi saada jopa yli 2,6 kW. Em. mittaustapoja esiintyy jopa joidenkin vertailuja tekevien lehtien palstoilla.
2. Generaattoriin lisätään kuormaa kunnes taajuus laskee 49 Hertsiin. Aggregaatin tehoksi ilmoitetaan kytketyn kuorman suuruus (kW).
3. Generaattoriin lisätään kuormaa ja mitataan teho välittämättä jännitteestä ja taajuudesta. Tämä kertoo kyllä aggregaatin todellisen tehon, mutta jännite ja taajuus ei todennäköisesti ole tällä kuormalla enää sähkölaitteille riittävä.
4. Teho määritetään laskennallisesti, ja unohdetaan jokin seuraavista:
*Pienten moottorien teho ilmoitetaan yleensä akselitehona 3600 rpm kierrosluvulla. Aggregaattia käytetään kuitenkin 3000-3200 rpm pyörintänopeudella, jolloin moottorin akseliteho on yleensä huomattavasti pienempi.
*Pienten moottorien kierrosnopeuden säätö (vakionopeussäädin) toimii yleensä kuten P-säädin joten moottori ei voi antaa ulos samaa tehoa kun käsin säädettynä (tehtaan ilmoittamat arvot).
*Generaattorin hyötysuhde.
Oikeampi mittaustapa
Oikean tehon määrittämiseksi tulee ottaa huomioon myös laitteiston vaatima jännite, taajuus, virta sekä näiden muutos herkkyys. Yleensä tarkimminkin mitattu teho ilmoitetaan sellaisena aggregaatin jatkuvan tehon arvona, että jännitteen kaikki komponentit pysyvät standardoiduissa rajoissa. Tämäkään ei aina riitä, koska kaikki sähkölaitteet eivät toimi kaikissa em. rajoissa, vaan vaativat tarkemman pysyvyyden esim. taajuuden muutokselle kuormaa kytkettäessä.
Epävarmojen laitteiden toiminta kannattaa aina varmistaa koekäyttämällä laitetta, ja toteamalla toiminta käytännössä, vain tällöin voidaan tietyissä tapauksissa varmistua laitteiden toimivuudesta.
Aggregaatin antama hetkellinen teho
Aggregaatin antama hetkellinen teho, ei ole kovinkaan selkeä käsite. Sana hetki on jo sinänsä kovin vaikea määrittää - onko se minuutti sekunti vai sekunnin tuhannesosa.
Yleensä pienten aggregaattien jatkuva teho on ilmoitettu niin suureksi, että se vastaa paremminkin hetkellistä maksimitehoa.
Pienikin aggregaatti antaa kyllä hetkellisesti suuremman tehon, mutta aika jona teho saadaan on vain muutaman taajuusjakson suuruinen. Mittausteni mukaan n. 0,1 sek. ajassa aggregaatin antama teho alenee hyvin läheelle normaalia maksimitehoa.
Nimellisvirta voidaan kuitenkin ylittää pidempiäkin aikoja jännitteen kustannuksella. Tästä johtuukin erot eri generaattori tyyppien välillä. Toiset generaattorit kykenevät jopa 4 kertaiseen nimellisvirran ylitykseen, kun taas toisissa maksimi virta jää läheelle nimellisvirran arvoa.
Käytettävien laitteiden max.otto teho
Kaikkiin Suomessa (ja lähes kaikkialla muualla maailmassa) myytäviin sähkölaitteisiin tulee merkitä laitteen ottama sähköteho (W tai kW) (1 kW = 1 000 W).
Tämä arvo tarkoittaa yleensä
*laitteen sähköverkosta ottaman energiamäärän keskiarvoa nimellisjännitteellä normaalikäytössä.
*suurinta tehoa jolla sähkömoottoria tai muuta vastaavaa laitetta voidaan kuormittaa sen ylikuumenematta
Laitteen ottama / tarvitsema sähköteho voi kuitenkin vaihdella hyvinkin suuresti, esim. käynnistettäessä tai hetkellisesti ylikuormitettaessa laitetta.
Aggregaatin suurin suositeltava jatkuva kuormitus teho
Pelkällä maksimiteholla tai jatkuvalla maksimiteholla on harvemmin niin pajlon merkitystä kuin aggregaatille suositeltavalla suurimmalla jatkuvalla teholla. Se varmistaa moottorille mahdollisimman pitkän toiminta-ajan.
Aggregaatti ostetaan yleensä jatkuvan maksimi tehon mukaisesti. esim. jos on 10 kW lämmitystehon tarve, ostetaan 10 kW jatkuvana tehona antava aggregaatti. Tähän valintatapaan on ajauduttu rajun hintakilpailun vuoksi. Se kuitenkin pidemmällä aikajänteellä vain lisää aggregaatin käyttökustannuksia.
Em. valintatapa on väärin. Jos esimerkiksi ostat auton, jolla ajelet 100 km/t, arvelen että sen huippunopeus on kuitenkin aivan jotain muuta, eikä moottorista oteta kokoaikaa maksimitehoja irti.
Teho määritetään kuormittamalla aggregaattia ja tarkkailemalla moottorin kierroslukua, jännitteen muutosta, pakokaasupäästöjä sekä ääntä, myös moottorin valmistajan suositukset huomioon ottaen.
Kuormitus suositus arvot on POWERI-aggregaateille saatavissa tällä hetkellä kysyttäessä.
Moottorin kierrosluku 1500 vai 3000 r/min.
"Kierrosluvun puolittuessa moottorin käyttöikä jopa nelinkertaistuu."
"1500 kierroksinen aggregaatti on hankintahinnaltaan kaksikertaa tehokkaamman 3000 kierroksisen aggregaatin hintainen. - Eli hinta on lähes kaksin kertainen."
3000 r/min pyörivien aggregaattien käyttöikä on:
*n. 300 - 1000 tuntia halvimmilla malleilla
*n. 1000 - 3000 tuntia hyvällä sivuventtiilimoottorilla
*n. 3000 - 10 000 tuntia kehittyneellä kansiventtiili-moottorilla
1500 r/min pyörivien aggregaattien käyttöikä on:
* n. 10 000 - 40 000 tuntia
Mikäli aggregaattia käytetään paljon, on hitaampikierroksinen aggregaatti pidemmänpäälle edullisempi.
Sähkön laatu
Generaattoreiden sähkön laadussa on suuriakin eroavaisuuksia.
Joidenkin sähkö on lähes siniaallon muotoista kuten sähköverkossa, toise taas saattavat sisältää hyvinkin paljon yliaaltoja tai aaltomuoto saattaa olla vääristynyt.
Tämä kannattaa huomioida, mikäli aggregaatilla aiotaan käyttää elektronisia laitteita kuten suuret akkulaturit, elektronisella säätimellä varustetut käsityökalut, invertterit.
Televisiot ja videot (vanhat) ovat tarkkoja lähinnä taajuudesta. 50 Hz taajuudesta poikkeava vaihtojännite saattaa aiheuttaa kuvaruutuun aaltoliikettä.
1- vai 3-vaiheinen generaattori
Alle 6 kVA kokoluokassa voidaan sanoa että jos 3-vaiheista eli "voimavirtaa" tarvitaan, valitaan kolmivaiheinen aggregaatti. muussa tapauksessa kannattaa valita yksivaiheinen "valovirta" aggregaatti.
Yli 6 kVA aggreegaatit ovat yleensä 3-vaiheisia.
On huomioitavaa että kolmivaiheisessa aggregaatissa kokonaisteho jakaantuu kolmelle vaiheelle. Esimerkiksi 6 kVA generaattorista saa vain 2 kVA / vaihe.
6 kVA 3-vaihe aggregaatilla ei voi käyttää yli 2000 W yksivaiheisia laitteita
Bensiini vai diesel aggregaatti
Bensiini on kallista, polttoöljy hieman halvempaa. Dieselaggregaatti on kallis, bensiiniaggregaatti on halvempi.
4 kW bensiiniagregaatti kuluttaa 3000 tunnin aikana n. 3750 litraa bensiniä = n. 4000 EUR
4 kW dieselaggregaatti kuluttaa 3000 tunnin aikana n. 3500 litraa polttoöljyä = n. 2000 EUR
Tästä saadaan erotukseksi 2000 EUR dieselaggregaatin eduksi.
Käyttömäärästä riippuen, säästön saavuttaminen saattaa kuitenkin kestää jopa useita vuosia.
Polttoaineen kulutus
Varsinkin pienillä moottoreilla polttoaineen kulutus saattaa vaihdella jopa 0,5 litraa tunnissa moottorista riippuen.
Perinteiset sivuventtiilimoottorit kuluttavat yleensä nykyisiä kansiventtiilimoottoreita enemmän, joskin kansiventtiilimoottorit ovat hiukan kalliimpia. Polttoaineen säästöllä hintaero kuitenkin häviää muutaman sadan käyttötunnin jälkeen.
Varaosien saatavuus ja huoltopisteiden sijainti
Kaikki polttomoottorit tarvitsevat käyttöikänsä aikana huoltoa. Aggregaattia ei pitäisi sijoittaa siten että se on hankala irrottaa ja viedä huollettavaksi.
Ulkomailta tuodaan aggregaatteja joissa on moottoreita joita ei välttämättä muuten tuoda Suomeen. Tällaisten moottorien varaosat ovat yleensä hankalasti saatavilla tai ei ollenkaan.
Yleensä kannattaa valita moottorimerkki joka on yleisesti käytössä sielä missä aggregaattia käytetään.
Lähde: Hollolan Sähköautomatiikka Oy
Aggregaatin ABC
1. Miksi aggregaatti?
Jos mökki on kaukana saaressa tai muuten etäällä sähköverkosta, liittymää voi olla mahdoton saada tai se tulee kohtuuttoman kalliiksi. Aggregaatti on usein tarpeen myös aurinkopaneelien ja tuuligeneraattorin lisä- tai varavoimana
2. Kuinka aggregaatti valitaan?
Perusvaatimuksia ovat helppo käynnistys, kompakti koko ja akkujen latausmahdollisuus. Mitä suuritehoisempi laite, sitä suurempi, painavampi, äänekkäämpi ja enemmän polttoainetta kuluttava se on.
Veneilijät suosivat pieniä ja kevyitä 1000 watin aggregaatteja, kun taas mökkikäyttöön sopivat paremmin tehokkaammat 2 000–3 000 watin laitteett (=2–3 kW). Niillä voi käyttää pienitehoisia sähkölaitteita kuten sähkötyökaluja tai uppopumppua. Toinen suosittu vaihtoehto on 3–5 kilowatin aggregaatit, joilla pyörivät jo suuremmatkin laitteet.
3. Mitä polttoainetta?
Tarjolla on dieselmoottoreita sekä 2- ja 4-tahtisia bensakoneita. Pienikokoisimpia ja halvimpia ovat usein Kaukoidässä valmistetut 2-tahtiset. Ne tarvitsevat 2-tahtibensaa kuten esimerkiksi moottorisahat. 4-tahtimoottorit ovat hiljaisempia ja savuttavat vähemmän.
4. Oma virrantarpeeni?
Laskeminen on hiukan monimutkaista. Sähkölaitteiden nimikilvissä ilmoitettu wattimäärä on nimellisteho, joka kertoo, paljonko laite kuluttaa sähköä. Käynnistyessään sähkölaite tarvitsee sähköä yleensä monta kertaa enemmän kuin olleessaan käynnissä. Käytössä olevien sähkölaitteiden tehojen laskeminen yhteen ei siis vielä riitä.
Esimerkiksi Honda EU 20i:n 2000 watin teholla pyörii yksitellen sylimikro (400W), porakone (1000 W) tai hiomakone (1200 W). Painepesurin käyttöön tarvitaan taas järeämpi malli EU 30i (3000 W). Aggregaatti ei siedä kuin pienen hetkellisen ylikuorman, ennen kuin toivottavasti suoja-automatiikka pysäyttää sen. Täystehoa saa käyttää enintään puoli tuntia.
5. Matkamalli vai kehikkorakenteinen?
Kuljetettava matkamalli on keveytensä, pienen bensankulutuksen ja hiljaisen käyntiäänensä vuoksi kätevä ottaa mukaan retkille, veneeseen tai asuntovaunuun. Suositut 2000 watin mallit painavat reilut 20 kg.
Kehikkorakenteisessa mallissa koneisto on kiinnitetty paljaaltaan putkikehikkoon ja on halvempi valmistaa kuin matkamalli. Tehokkaammissa ja samalla painavammissa malleissa on usein kärry, jossa on apupyörät ja aisa liikuttelua helpottamassa. Tankki on iso, ja siinä piisaa polttoainetta jopa puolen vuorokauden tarpeiksi. Käyntiääni on voimakkaampi kuin matkamallissa.
6. Voiko melua vaimentaa?
Laite voi häiritä omaa ja naapurien elämää. Tehokas vaimentaminen esimerkiksi pakoputken rakenteella vie pienestä moottorista paljon tehoa ja kasvattaa samalla polttoaineen kulutusta.
Aggregaatin koteloinnilla pyritään vaimentamaan ääntä. Mökkiläisten nikkaroimissa äänieristyskopeissa on kuitenkin vaarana, että moottori ylikuumenee ja voi ”tukehtua” omaan pakokaasuunsa. Pakollisista ilmanvaihtoaukoista ääni karkaa joka tapauksessa ympäristöön. Toinen käytetty keino on sijoittaa laite maakuoppaan. Edellä lueteltujen haittojen lisäksi vaarana on veden kerääntyminen kaivantoon tuhoisin seurauksin.
7. Käyttö-kustannukset?
Piheimmät mallit kuluttavat noin 0,5 litraa matalaoktaanista bensaa tunnissa, mutta useimmat syövät 1–2 litraa tunnissa. Diesel kuluttaa 15–20 prosenttia vähemmän kuin vastaavan kokoinen bensamoottori. Tilapäisessä käytössä polttoainekuluilla ei ole merkitystä, mutta tilanne on toinen, jos aggregaatilla tuotetaan mökin kaikki sähkö.
8. Käykö aggregaatin sähkö kaikkeen?
Useiden laitteiden valmistajat kieltävät korvausten pelossa elektronisten laitteiden kuten television, hifilaitteiden tai tietokoneiden käytön, elleivät ne ole erityisesti myös aggregaattikäyttöön sopivia. Monet ovat kuitenkin käyttäneet vanhoja kuvaputkitelevisioita ilman ongelmia. Kannettavaa tietokonetta pitäisi voida invertterimalleissa käyttää ongelmitta, kun se pidetään sammutettuna akunlatauksen aikana.
9. Voiko ladata akkuja
Ilman muuta. Aggregaatti toimii erinomaisesti aurinko- tai tuulivoiman vara- ja lisävoimana, kun luonnonvoimat eivät tuota tarpeeksi sähköä. Tätä varten on hankittava malli, jossa on 12 voltin ulostulo akkulatausta varten.
Lisäominaisuuksiakin löytyy. Automaattiaggregaatti on varustettu akkustartilla, joka käynnistää moottorin, kun akku on tyhjentynyt liikaa ja pysäyttää laitteen akun latauduttua täyteen. Aggregaateissa on myös muita automaattisesti pysäyttäviä varolaitteita, esimerkiksi ylikuumenemisen, voiteluöljynvajauksen tms. häiriön varalle.
Hyvä tietää
* Aggregaatti käynnistyy yleensä kevyellä narun nykäisyllä tai napin painalluksella.
* Aggregaattia ei saa käyttää suljetussa tilassa eikä tietenkään sisällä, koska pakokaasun häkä on myrkyllistä ja tappavaa.
* Hyvin tuulettuva, tasainen tila kuten katos on sopiva. Koteloidutkaan laitteet eivät siedä vesi- tai lumisadetta.
* Palovaaran vuoksi etäisyys rakennuksiin ja muihin laitteisiin pitää olla vähintään ohjekirjanmukainen 1-1,5 metriä
* Varastointia varten polttoaine poistetaan tai käytetään tankki tyhjäksi. Sytytintulpan reiästä kaadetaan lusikallinen moottoriöljyä ja vedetään käynnistysnarusta muutama kerta suojaöljyn leviämiseksi ja jätetään asentoon, missä vetovastus tuntuu suurimmalta. Lopuksi tulppa kiinni.
Lähde: www.meidanmokki.fi
|
